Uudenmaan luolien salaisuudet paljastuvat

Uudenmaan luolat on kattava opaskirja maakunnan luolakohteista.

Viimein se on täällä! Kattava opaskirja Uudenmaan luolista

Uudenmaan maakunnasta löytyvät maamme kiehtovimmat ja merkittävimmät luolakohteet kuten Suomen suurin kalkkikiviluola, Lohjan Torholan luola, valtakunnallinen luolaharvinaisuus Kirkkonummen Högbergetin virtauseroosioluola sekä maamme merkittävin kideonkaloluola Siuntion Grottbergetin luola. Kirkkonummen Korkbergetin luolasto, Vihdin Rokokallion luolasto sekä Lapinjärven Mäyräkallion luolasto lukeutuvat maamme pisimpiin lohkareluolastoihin.

Uudenmaan luolien käyttöhistoria on värikäs. Maakunnan luolien käytön voidaan katsoa alkavan kivikaudelta ja jatkuneen yhtämittaisena näihin päiviin asti. Tänä aikana luolia on käytetty eri tarkoituksiin kuten kriisiaikojen pakopaikkoina, hätäkirkkoina ja omaisuuden säilytyspaikkana. Uudenmaan luolissa ovat pitäneet majaansa erakot, kulkurit, rosvot, pontikankeittäjät ja muut laitapuolen kulkijat, kansanperinteen mielikuvituksessa luolia asuttavat pirut, hiidet ja tontut. Myös tietäjien tiedetään käyttäneen muutamia maakunnan luolia omiin menoihinsa.   

Uudenmaan luolat on kattava opaskirja maakunnan luolista. Teos esittelee alueen 60 suurinta, geologialtaan erikoisinta, kansantarustoltaan kiehtovinta ja matkailullisesti merkittävintä luolaa ja luola-aluetta tarkoin sijaintitiedoin ja kartoin, mielikuvitusta ruokkivin kohdekuvauksin sekä runsaan kuvituksen höystämänä. Kirja johdattaa lukijansa toinen toistaan upeammille luontokohteille, joita ei uskoisi löytyvän maamme väkirikkaimmasta maakunnasta. Oppaan avulla retkeilijälle tarjoutuu mahdollisuus paitsi löytää kohteille, myös perehtyä luolien geologiaan ja niissä viihtyviin eliölajeihin sekä nauttia lähiluonnon tarjoamista seikkailuista kaikkina vuodenaikoina.

143 sivuinen opaskirja maksaa kustantajan nettikaupassa 20 e

http://www.salakirjat.net/product/315/uudenmaan-luolat

Suomen luolat

SUURTEOS SUOMEN LUOLAT ILMESTYY ENSIVIIKOLLA.

Teos on ennakkotilattavissa kustantajan nettikaupassa - Salakirjat

 

Suomen luolat on raamattu kaikille luolaharrastajille, luolista ja luonnosta kiinnostuneille henkilöille, retkeilijöille, geokätköilijöille, geologeille, biologeille eli Kaikille. 432 sivua ja runsas värikuvitus.  

 

Yli 1000 suomalaista luolaa esittelevä suurteos

SUOMEN LUOLAT on kattava tietokirja kotimaamme luolamuodostumista. Teos esittelee tarkat tiedot Suomen luolien luokittelusta, syntytavoista, esiintymisestä ja koosta. Tärkeässä osassa, geologian lisäksi, ovat luolien eliöstö, historia ja kansantarinat. Teos pohjautuu Helsingin yliopiston geologian ja paleontologian professori Veli-Pekka Salosen sekä geologien Aimo Kejosen, Sakari Kieloston ja FT Seppo I. Lahden vuonna 1982 aloittaman, edelleen jatkuvan luolaprojektin tallentamiin aineistoihin. Teos sisältää tiedot yli 1000 kotimaisesta luolasta. Tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi matkailun kehittämisessä, luonnonsuojeluinventoinneissa, lepakkotutkimuksissa ja useissa muissa tarkoituksissa.

Suomen luolilla on värikäs historia. Ensimmäiset luolia käyttäneet Suomen asukkaat olivat neandertalin ihmisiä, jotka asuivat 100 000 vuotta sitten Kristiinankaupungin Susiluolassa. Jääkauden jälkeen luolia ovat käyttäneet ihmiset läpi koko historian kivikauden asukkaista alkaen. Luolat ovat olleet pirujen asuntoja ja tietäjien kirkkoja, sotapakolaisten turvapaikkoja sekä metsästäjien ja kalastajien leiripaikkoja. Rosvot, erakot ja munkit pitivät luolia asuntoinaan. Luolissa on harjoitettu monenlaista ammattitoimintaa. Niissä on ollut pajoja, räätälinverstas, olutpanimo, pontikkatehtaita, kalakellareita ja savustamo. Luolista 165 suurinta, geologisesti erikoisinta, historialtaan kiehtovinta ja matkailullisesti merkittävintä esitellään kuvin, kartoin ja ajo-ohjein.

Suomen luolat

SUOMEN LUOLAT - Sisällysluettelo

Alkusanat
Tekijät
Suomen luolatutkimuksen historiasta
Suomalainen luola kansainvälisiin
luoliin verrattuna
Luolien klimatologiasta ja hydrologiasta
Luolakerrostumat Suomessa ja muualla maailmassa
Speleoteeminen saostumismorfologia
Eroosio- ja liukenemismuodot
Luolien ikä ja ajoitusmahdollisuudet
Luolien kuolema
Luolien eläin- ja kasvimaailma
Suomen luola-arkeologiasta ja kulttuurihistoriasta
Luolien nimistö ja tarinaperinne
Luolien yliluonnolliset asukkaat
Luolatutkimuksessa tarpeelliset varusteet

Kohteet 1-37

1. Backelugnen, Jomala
2. Trollkyrkan, Jomala
3. Jättehandtaget, Saltvik
4. Trollskärsugnen, Vårdö
5. Löfvingsgrottan, Geta
6. Brunnskoppankittel, Vårdö
7. Jeremianluolat, Kustavi
8. Pärkänvuoren luolat, Taivassalo
9. Käärmeluola, Velkua
10. Klockarbergetin luola, Nauvo
11. Metsäsianlinna, Rymättylä
12. Kööpelinvuoren luolat, Rymättylä
13. Pirunkallion luola, Parainen
14. Ryövärinluola, Kaarina
15. Vepsän Pirtubaari, Turku
16. Luolavuoren luola, Turku
17. A Kulkurinluola, Turku
17. B Pirunpesä, Turku
18. Luolakallion kellari, Lieto
19. Pirunluola, Raisio
20. A Pakattulan luolat, Masku
20. B Valkamäen aarreluola, Masku
21. Mätikän luola, Masku
22. Susiluola, Nousiainen
23. Korsvuoren luola, Nousiainen
24. Sika-Kyöstin luola, Nousiainen
25. Pitkäsmäen luolat, Mynämäki
26. Ryjävaha, Mynämäki
27. Hautvuori, Laitila
28. Pahojärven Piilokirkko, Laitila
29. Konatun kellari, Punkalaidun
30. Mäyrämäen luola, Säkylä
31. Luolakallion luola, Yläne
32. Lotikonkellari, Marttila
33. Traphaan lippaluola, Sauvo
34. Ulkoluodon luolat, Särkisalo
35. Pirttimäen Hiidenkirkko, Perniö
36. Rosvoluola, Salo
37. Ilmusmäen luolat, Salo

Kohteet 38-58

38. Viialan Pirunkellari, Akaa
39. Huovinsaaren luola, Lammi
40. Kassoskivien luola, Riihimäki
41. Usminkallion luola, Hyvinkää
42. Rokokallio, Vihti
43. Torholan luola, Lohja
44. Högbergetin luola, Kirkkonummi
45. Vähä-Hauklammen luola, Vihti
46. Hiidenpesä, Espoo
47. Lyftenskyrkan, Sipoo
48. Korsvikkyrkan, Pernaja
49. Kanttarellikivi, Loviisa
50. Bombergsgrottan, Loviisa
51. Mäyräkallion luolasto, Lapinjärvi
52. Mäyrämäen kellari, Orimattila
53. Verlan hiidenkirnu, Kouvola
54. Olhavanlammen luolat, Valkeala
55. Moronreikä, Pyhtää
56. Siltakiven luola, Virolahti
57. Himankirkko, Virolahti
58. Pirunpesä, Ylämaa

Kohteet 59-104

59. Lassilan linnavuoren luolat, Ruokolahti
60. Haisevanlammen luola, Ruokolahti
61. Äijönvuoren luola, Parikkala
62. Torsansalon Pirunkirkko, Rautjärvi
63. Sarajärven Linnavuoren luola, Ruokolahti
64. Vuorilammen luola, Puumala
65. Kummakivi, Ruokolahti
66. Tupavuoren luola, Puumala
67. Tollovuoren luola, Puumala
68. Rakokivet, Puumala
69. Kaarnavuoren luolat, Mikkeli
70. Astuvansalmen lippaluola, Ristiina
71. Rakokallio, Mikkeli
72. Kotilahden lohkareluolat, Ristiina
73. Enkelinpesä, Juva
74. Pirunkirkko, Juva
75. Riuttojen luolat, Mikkeli
76. Kommelinluolat, Mikkeli
77. Otavan Kirkkokivet, Mikkeli
78. Haukkavuoren Lippaluola, Mäntyharju
79. Kynsikaivonniemen luolat, hirvensalmi
80. Maljakivet, Joutsa
81. Kelperin luolat, Hartola
82. Karhulahden Kirkkokallion lippaluola, Hirvensalmi
83. Rapalan luolat, Kangasniemi
84. Ahvionvuoren Pirunkirkko, Savonlinna
85. Pihtisaaren Pirunkirkko, Savonlinna
86. Kätkytkiven luolat, Savonlinna
87. Harvan Kalakammari, Punkaharju
88. Eevansaaren Pirunkirkko, Kerimäki
89. Jääkellarilouhen luola, Kitee
90. Läpisyöstävän Paholaiskivet, Savonranta
91. Kurtinniemen luola, Enonkoski
92. Ukonniemen lippaluola, Enonkoski
93. Ryöskän tupa, Heinävesi
94. Porosalmen luolat, Rantasalmi
94. A Pirunkirkkovuoren Pirunkirkko, Rantasalmi
94. B Sikovuoren luola, Rantasalmi
94. C Kuvaanniemen luola, Rantasalmi
95. Putelon Pirunportti, Rantasalmi
96. Leväniemen luola, Jäppilä
97. Tynnörikallion luola, Kangaslampi
98. Karhuniemen luola, Pieksämäki
99. Kirkkovuoren luolat, Suonenjoki
100. Karhukiven luola, Suonenjoki
101. Kurikanjärvien erämaan Pakoluolat, Suonenjoki
102. Luolavuoren Tonttuluola, Jyväskylä
103. Iso Kuhajärven luola, Laukaa
104. Hitonpesä, Laukaa

Kohteet 105-119

105. Susiluola, Kristiinankaupunki
106. Pirunpesä, Pori
107. Kanninkiven luolasto, Kokemäki
108. Jussinkiven onkalo, Kokemäki
109. Äijänkivi, Sastamala
110. Pirunluola, Sastamala
111. Pirunpesäkivi, Nokia
112. Hirvi-Simunan luola, Lempäälä
113. Pirunkallion luola, Kangasala
114. Lempokiven luola, Kangasala
115. Törmälän lohkareen tafoni, Hämeenkyrö
116. Hirvivuoren lippaluola, Juupajoki
117. Matkusvuoren lippaluola, Juupajoki
118. Herrainkamari, Virrat
119. Kukelinkyökki, Multia

Kohteet 120-131

120. Kattokiven luola, Karstula
121. Hinkalon luola, Karstula
122. Salinkiven onkalo, Viitasaari
123. Rakastavaistenkivien onkalo, Reisjärvi
124. Uusivuoren luola, Vimpeli
125. Pyhävuoren luolat, Alajärvi
126. Sepänkiven luolat, Isokyrö
127. Biskopsholmenin Gobbis hålsri, Vaasa
128. Trollbergetin luola, Vöyri
129. Kirkkopakka, Kauhava
130. Ilveskivi, Pietarsaari
131. Huhta-Ottos grottan, Kruunupyy

Kohteet 132-146

132. Paljakanmäen luolat, Pielavesi
133. Tuovilanlahden Pirunpesä, Maaninka
134. Savon metsärosvojen luolat, Siilinjärvi
135. Kangasmäen Pirunpesä, Kuopio
136. Pirunkellari, Nilsiä
137. Kehnonluola, Kiihtelysvaara
138. Pirunliuku, Kontiolahti
139. Sarvingin lippaluola, Joensuu
140. Mari- eli Marankiven onkalot, Ilomantsi
141.A Kolin Pirunkirkko, Lieksa
141.B Repouuron luola, Koli Lieksa
142. Ukko-Kolin luola, Lieksa
143. Purnunlouhi, Nurmes
144. Pehmytkallion Osmon pesä, Valtimo
145. Ryynäsvaaran luolat, Nurmes
146. Akkovaaran Pirunpesä, Kajaani

Kohteet 147-157

147. Julma-Ölkyn Pirunkirkko, Kuusamo
148. Rukan Pirunkirkko, Kuusamo
149. Halosen Uuni, Kuusamo
150. Pitkäluola, Kuusamo
151. Korouoman Karhunpesä, Posio
152. Otsavaaran luola, Kemijärvi
153. Everstinpiilo, Pello
154. Kivipirtti, Pello
155. Kuorinkikurun Karhunpesä, Pelkosenniemi
156. Kullaojanluolat, Salla
157. Angelvaaran Karhunpesä, Savukoski

Kohteet 158-165

158. Ruijankurun luola, Inari
159. Ukonsaaren lohkareluola, Inari
160. Korkia-Mauran jääluola, Inari
161. Ukonkiven luolat, Inari
162. Karhunpesäkivi, Inari
163. Sähkölinjan luolat, Inari
164. Kitsiputouksen lippaluola, Enontekiö
165. Toskalkarsti, Enontekiö

Luettelo Suomen luolista (yli 1000 tarkastettua luolaa nimineen, sijaintitietoineen, geologisine faktoineen, tarinoineen ja käyttöhistorioineen.)

TILAA: SUOMEN LUOLAT

Suomen luolat kutsuvat seikkailuun

SUOMEN LUOLAT

SUOMEN LUOLAT -kirja ilmestyy

toukokuussa 2015

 

Suomen luolat ilmestyy toukokuussa 2015. Yli 400 sivuinen tietokirja sisältää kaiken tiedon kotimaamme luolamuodostumista.    

Suomen luolat - Tuomo Kesäläinen & Aimo Kejonen (Salakirjat 2015)

SUOMEN LUOLAT on kattava tietokirja kotimaamme luolamuodostumista. Teos esittelee tarkat tiedot Suomen luolien luokittelusta, syntytavoista, esiintymisestä ja koosta. Tärkeässä osassa, geologian lisäksi, ovat luolien eliöstö, historia ja kansantarinat. Teos pohjautuu Helsingin yliopiston geologian ja paleontologian professori Veli-Pekka Salosen, geologien Aimo Kejosen, Sakari Kieloston ja FT Seppo I. Lahden vuonna 1982 aloittaman, edelleen jatkuvan, luolaprojektin tallentamiin aineistoihin. Teos sisältää tiedot yli 1000 kotimaisesta luolasta. Tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi matkailun kehittämisessä, luonnonsuojeluinventoinneissa, lepakkotutkimuksissa ja useissa muissa tarkoituksissa.  

Suomen luolilla on värikäs historia. Ensimmäiset luolia käyttäneet Suomen asukkaat olivat Neandertalin ihmisiä, jotka asuivat 100 000 vuotta sitten Kristiinankaupungin Susiluolassa. Jääkauden jälkeen luolia ovat käyttäneet ihmiset läpi koko historian kivikaudenasukkaista alkaen. Luolat ovat olleet pirujen asuntoja ja tietäjien kirkkoja, sotapakolaisten turvapaikkoja, metsästäjien ja kalastajien leiripaikkoja. Rosvot, erakot ja munkit pitivät luolia asuntoinaan. Luolissa on harjoitettu monenlaista ammattitoimintaa. Niissä on ollut pajoja, räätälinverstas, olutpanimo, pontikkatehtaita, kalakellareita ja savustamo. Luolista 165 suurinta, geologisesti erikoisinta, historialtaan kiehtovinta ja matkailullisesti merkittävintä esitellään kuvin, kartoin ja ajo-ohjein.  

 

 

Anna lahja joka kestää!

Hyytävä Helvetinkolu Ruovedellä - Suomen rotkot tarjoavat elämyksiä myös talvimatkailijalle!

Haluatko antaa lahjan joka tuottaa iloa vuosiksi eteen päin? Laatuluettavaa pukinkontti: tilaa Suomen rotkot -suurteos, joka kertoo kaiken kotimaamme rotkoista, kuruista ja kanjoneista. Adlibris lupaa kirjan ehtivän pukinkonttiin kun sen tilaa viimeistään 13.12.2014 - kaikille osapuolille hyödyllisintä on kuitenkin tilata teos suoraan kirjan kustantajan Salakirjojen nettikaupasta. (siirry kauppaan!)

Suomen rotkot on yli 500 sivuinen tietojärkäle joka sisältää yli 700 valokuvaa, lähes 200 karttaa ja tarkat ajo-ohjeet yli 150 kotimaisen rotkon äärelle. Kaikkiaan kirjasta löytyy tiedot yli 500 suomalaisesta rotkomuodostumasta. Tästä ei lahja parane!  

Suomen rotkot esittelee kotimaamme komeimmat rotkomuodostumat Ahvenanmaan eteläisiltä saarilta aina Utsjoen pohjoisiin erämaihin. Kirjan tietojen avulla löydät oman kotiseutusi ja lomakohteesi kiehtovimmat rotkot, kurut, uurot, lukot ja rotit sekä pääset tutustumaan näiden luonnonihmeiden syntytapoihin sekä historiaan, legendoihin ja kansantarinoihin, joita hämyisten rotkojen ympärille on muodostunut. 

 Teos sisältää tiedot yli 500 kotimaisesta rotkosta, kurusta ja kanjonista. Kohteista 150 esitellään runsaalla värikuvituksella, elävin kohdekuvauksin, selkein ajo-ohjein, kartoin ja geologisin faktoin. Suomen rotkot sisältää satoja värikuvia ja lähes 200 karttaa. Kirja on kiehtova yhdistelmä matka-, tieto-, ja kuvakirjaa. Tuomo Kesäläisen mielikuvitusta ruokkivat kohdekuvaukset ja näyttävät luontokuvat takaavat säväyttävän luontoelämyksen myös nojatuolimatkailijalle. Teoksen asiantuntijana toimii arvostettu geologi ja palkittu kansanperinteentallentaja Aimo Kejonen.



Muista läheistäsi - anna lahjaksi elämysmatka Suomen rotkokoille!

 

TILAA KIRJA TÄSTÄ LINKISTÄ

Suomen rotkot teos johdattaa kotimaan jylhimpien nähtävyyksien äärelle

http://suomenrotkot.blogspot.fi/

 Suomen rotkot esittelee kotimaamme komeimmat rotkomuodostumat Ahvenanmaan eteläisiltä saarilta aina Utsjoen pohjoisiin erämaihin. Kirjan tietojen avulla löydät oman kotiseutusi ja lomakohteesi kiehtovimmat rotkot, kurut, uurot, lukot ja rotit sekä pääset tutustumaan näiden luonnonihmeiden syntytapoihin sekä historiaan, legendoihin ja kansantarinoihin, joita hämyisten rotkojen ympärille on muodostunut.

Teos sisältää tiedot yli 500 kotimaisesta rotkosta, kurusta ja kanjonista. Kohteista 150 esitellään runsaalla värikuvituksella, elävin kohdekuvauksin, selkein ajo-ohjein, kartoin ja geologisin faktoin. Suomen rotkot sisältää satoja värikuvia ja lähes 200 karttaa. Kirja on kiehtova yhdistelmä matka-, tieto-, ja kuvakirjaa. Tuomo Kesäläisen mielikuvitusta ruokkivat kohdekuvaukset ja näyttävät luontokuvat takaavat säväyttävän luontoelämyksen myös nojatuolimatkailijalle. Teoksen asiantuntijana toimii arvostettu geologi ja palkittu kansanperinteentallentaja Aimo Kejonen. Tilaa kirja: Salakirjat.net

http://suomenrotkot.blogspot.fi/

Munkvikenin hiidenkirnu, Kemiönsaari

-

Kuntoradan hiidenkirnu, Naantali

Kuvat ja teksti: Tuomo Kesäläinen / tarkistettu 20.4.2013

Hiidenkirnu - Naantali

Naantalin Luikkion ja Immaisten asunalueiden välisen kallioalueen läpi kulkevan kuntoradan varrelta löytyy pieni hiidenkirnu. Hiidenkirnun halkaisija on noin puoli metriä, syvyys etureunasta noin 40 cm ja takareunasta vajaan metrin. Kirnu on aivan pururadan vieressä, mitään opasteita kirnun kohdalla ei ole mutta sen huomaa kyllä radan varrella helposti kun tietää mitä etsii.  

KARTTA

 

 

esitelmää Espoon Leppävaaran geologiasta perjantaina 19.04.

Läppävaaran hiidenkirnu, Espoo (kuva: Timo Vainionpää)

Tervetuloa kuuntelemaan esitelmää Espoon Leppävaaran geologiasta perjantaina 19.04. klo. 17 Sellon kirjastoon. Aiheena alueen kaupunkipolut, joiden varrelta löytyvät mm. nämä hiidenkirnut.
http://hiidenkirnut.blogspot.fi/2012/05/leppavaaran-hiidenkirnut-espoo.html

Terveisin,

Toni Eerola
Erikoisasiantuntija
GTK

Pääkslahde​n hiidenkirn​ut, Vihti

Teksti ja kuvat: Antti Huttunen / Retkipaikka.fi

Mäen länsirinteellä on useita jäätikköjoen kuluttamia Hiidenkirnuja ja niiden alkioita. Syvin, puhdistettu kirnu on yli kolme metriä syvä ja halkaisijaltaan noin 0,6 m. Sen yläpuolella on pienempi, alle puolimetrinen kirnu. Alkiot ovat pieniä, toisseinäisiä tai laakeita, vatimaisia.

KARTTA

Seurasaareniidenkirnu, Helsinki

Kuvat ja tekstit; Timo Vainionpää

Helsingin seurasaaresta löytyy yksi hieno hiidenkirnu. Tarkempi sijainti löytyy muun muassa Helsingin ympäristöviraston Luontotietojärjestelmän sivuilta. Se löytyy tosin helposti muutenkin saaren melko eteläpuolelta. Vieressä on jonkinlainen kesäteatterin tapainen näyttämö ja iso kallio. Hiidenkirnu on kalliolle nousevien portaiden länsipuolella ja on merkitty kuvassa kaksi näkyvällä kyltillä. Se on täysin pyöreä ja veden alla tuntuu keskellä kirnua olevan isohko kivi. Tämä tuskin kuitenkaan on niin sanottu jauhinkivi, mutta mene ja tiedä. Hiidenkirnun vieressä on toinenkin pienempi kirnun aluksi tulkittava kallio muodostelma.

 

Käyntipäivä: 25.6.2009

Roihuvuoren hiidenkirnut, Helsinki

Timo Vainionpää

Roihuvuoressa sijaitsevan vanhustenpalvelutalon takaisella kalliorinteellä löytyy kaksi pienehköä hiidenkirnua. Kyseinen vanhustenkeskus löytyy prinssintien päästä ja kirnut siis suoraan sen takana Prinssintieltä katsottuna. Hiidenkirnut on aidattu ja kyltitetty joten ne on melko helppo löytää. Onneksi sillä tällä reissulla olimme käyneet katsomassa jo kaksi hiidenkirnu kohdetta kumpaakaan löytämättä.

 

Mukana reissussa oli tällä kertaa vierailevana tähtenä Sorsamon Kimmo ja jo vanha hiidenkirnu konkari Aino. Isompi kirnu on ehkä metrin syvyinen ja kirnut ovat aivan vierekkäin.

 

Käyntipäivä: 28.7.2010

Pohjoiskivikon hiidenkirnut, Helsinki

Timo Vainionpää

 

Pohjois-Kivikossa sijaitsevasta pienestä metsästä löytyy kaikkiaan neljä hiidenkirnua. Hiidenkirnut sijaitsevat kahden ryhmissä noin puolen kilometrin päässä toisistaan. Toisessa kehden ryhmässä on kaksi pienehköä kirnua matalassa kallion seinämässä vierekkäin ja toisessa kaksi isompaa hieman korkeammassa kallion seinämässä myös vieretysten. Kaikki neljä hiidenkirnua ovat sivusta avoimia. Pienemmät ovat noin metrin ja puolimetriä leveitä isommat useita metrejä. Tarkat kartta paikat löytyvät Helsingin ympäristöviraston Luontotietojärjestelmästä.

 

Parkkeeraisn autoni Pallotielle Vantaan puolelle. Sieltä lähtee kävelytie metsään jonka varrella Ensimmäiset hiidenkirnut olivat. Lähdin jälleen turhaan kallion päälle etsimään kuoppia. Kirnut löytyivät kuitenki aivan ulkoilutien vierestä kahtena syvennyksenä matalassa kallion kielekkeessä. Toiseen hiidenkirnuista oli väsätty maja, joka vaikeutti kuvaamista. Molemmat kirnut olivat yhdeltä sivulta avoimia ja melko pieniä.

 

Tästä eteenpäin samaa kävelytietä hieman yli puolikilometriä ja siitä metsään parikymmentämetriä löytyy kaksi myöskin yhdeltä sivulta avointa hiidenkirnua. Nämä kirnut olivat huomattavasti edellisiä suurempia. Ulkonäellisesti nämä hiidenkirnut olivat melko tylsiä. Mikäli lähtee katsomaan Pohjois-Kivikon hiidenkirnuja kannattaa samaan retkeen yhditää myös Jakomäen hiidenkirnu, joka sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä edellisistä.

 

Käyntipäivä: 29.5.2009

Pihlajiston hiidenkirnu, Helsinki

Timo Vainionpää

Pihlajistosta löytyy yksi hiidenkirnu Kiviteltanportaan lähistöltä. Hiidenkirnu löytyy kerrostalon takana nousevan kallion rinteen puolivälistä. Alhaalta kirnua ei kovin hyvin näe, mutta kalliota nousee jyrkkä polun tapainen suoraan kirnun luokse. Kirnu on noin metrin levyinen täynnä maa-ainetta.

 

Kirnu on kiinnostavuudeltaan ehkä keskitasoa, mutta reitillä sinne on kiinnostava yksityiskohta. Kirnu sijaitsee periaatteessa pienellä kallionkielekkeellä keskellä jyrkähköä kallion seinämää ja sinne nousee pieni poluntapainen reitti. Jos kävelee alaspäin Kiviteltanporrasta kannattaa poiketa oikealle lähtevälle hiekkaiselle polulle siinä kohta missä alkaa kaide. Polku vie siihen kohtaan mistä täytyy nousta lyhyt matka ylös kalliolle. Tämä kirnu kannattaa käydä katsomassa samalla kun tutustuu Pihlajanmäen hiidenkirnuihin.

 

Käyntipäivä: 30.5.2009

Pihlajamäen hiidenkirnu, Helsinki

Timo Vainionpää

 

Pihlajamäestä löytyy kolmaskin hiidenkirnu tunnettujen Aarnipadan ja Rauninmaljan lisäksi. Tämä pienehkö kirnu löytyy Johtokivenkujan ja Johtokiventien väliseltä alueelta pieneltä kalliolta kerrostalojen takana. Hiidenkirnu löytyy alaspäin viettävästä kallionrinteestä ja on noin metrin levyinen ja noin 40 senttiä syvä. Tarkempi karttakuva löytyy Helsingin ympäristöviraston Luontotietojärjestelmästä.

 

 

Hiidenkirnulle pääsee helposti Ajamalla Johtokivenkujalle ja kävelemällä kerrostalon takapihan kautta pienelle kalliolle. Sieltä löytyy kaunis muotoinen hiidenkirnu. Vaikka kirnu on kivi osiltaan erittäin hieno oli vesi todella likaista. Vedessä lillui paljon romua ja öljyä ja se haisi pahalle kepillä sitä sekoittaessa. Kuitenkin hiidenkirnu itsessään on todella näkemisen arvoinen.

 

Käyntipäivä: 30.5.2009

Myllypuron kirnukallio, Helsinki

Timo Vainionpää

 

Myllypurosta Kauppamyllyntitien ja Viilarintien risteyksestä löytyy korkea kallio, josta löytyy pari hiidenkirnua sekä voimakkaasti muotoutunutta kalliota, jossa useita pieniä hiidenkirnun alkioita. Paikka löytyy kallion päältä melko läheltä Kauppamyllyntien puoleista kallioseinämää. Paikka ei ole kovin kummoinen elämys, mutta onneksi poikkeuksellisesti ylipäänsä löytyi.

 

 

Mukana matkassa Sorsamon Kimmo ja hiidenkirnu konkari Aino 5v.

 

Käyntipäivä: 28.7.2010

Lauttasaaren hiidenkirnu, Helsinki

Timo Vainionpää

Helsingissä sijaitsevan Lauttasaaren rannasta löytyy yksi hiidenkirnu. Tämä ei liene valtavan tunnettu eikä ainakaan millään tavoin merkitty maastossa, mutta maininta siitä löytyy netistä useammaltakin sivulta. No tarkan sijainninhan löytää Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmästä.  Joltain sivulta löytyivät mitat 0,6m leveyttä ja 0,8m syvyyttä ja tämä pitänee melko hyvin paikkaansa.

 

Tämän kirnun löytäminen vaati kaksi erillistä käyntiä. Ensimmäisellä kerralla jouduin palaamaan takaisin löytämättä kirnua pienessä tihkusateessa. Vasta vihje männyistä auttoi löytämään kirnun seuraavana kesänä aurinkoisena päivänä. Kyyluodontien päästä löytyy alue pikkuisia mökkejä. Niiden jälkeen löytyy kallioinen merenranta. Aivan rannan läheisyydessä noin 20 metriä rannasta kasvaa rykelmä pieniä mäntyjä. Hiidenkirnu löytyy niistä suurimman juurelta.

 

Käyntipäivä: 17.5.2010

Laajasalon hiidenkirnut, Helsinki

Kuvat ja teskti: Timo Vainionpää

Helsingin ympäristöviraston Luontotietojärjestelmän sivuilta löytyy tieto, että laajasalosta löytyisi hiidenkirnuja kahdesta eri paikasta. Kuitenkin ensimmäisellä käynnillä toinen jäi kokonaan löytymättä. Gunillanraitin ja Aakenraitin risteyksestä pitäisi löytyä yksi hiidenkirnu, mutta laajoista etsinnöistä huolimatta kirnua ei löytynyt. Paikallinen asukas tosin luuli kuulleensa hiidenkirnusta, mutta ei osannut auttaa etsinnöissä.

Sen sijaan Kallioniementien itäpuolella olevilta kallioilta löytyi komea hiidenkirnu keskittymä. Yksi hiidenkirnu suurin kaikista oli yhdeltä sivulta avoin ja sen sisällä kasvoi pieni vaahtera. Yksi pieni muutaman kymmenen sentin levyinen ja syinen löytyi myös. Kaikista hienoin kirnu oli ensin jäädä huomaamatta koska sen päälle oli kerätty niin paljon erilaista roskaa kuten kaarnan paloja ja irtopuita sekä maa ainesta. Pienen siistimisen jälkeen paljastui hieno pyörä hiidenkirnu, josta levisi ympäristöön kaivamisen jälkeen vahva paskan haju. Vaikea sanoa tuliko haju vain mädänneestä maa- aineksesta jota kirnuun oli heitetty vai oliko sitä käytetty luonnon omana pyttynä. Joka tapauksessa kirnu itsessään oli kyllä hieno, kun vain hajusta pääsi yli.

Käyntipäivä: 10.6.2009

Käpylän hiidenkirnu, Helsinki

Kuvat ja teksti: Timo Vainionpää

Helsingin Käpylästä Louhenpuista Yhtenäiskoulun takaa pohjoiselta kallioilta löytyy aidattu ja luonnonmuistomerkiksi rauhoitettu hiidenkirnu. Kirnu on rauhoitettu 21.8.1958. Sen läpimitat ovat 170x140 cm ja sitä pidettiin Helsingin suurimpana kunnes Pihlajamäestä 1990-luvulla löydettiin suurempi kirnu. Hiidenkirnua kiertää metallinen kaide. Lähde: Helsingin ympäristökeskuksen Internet sivut

Tämä oli onneksi helposti löytyvä kirnu. Kannattaa kävellä Louhenkujaa ja siitä lähtevää kävelytietä. Kävelytieltä lähtee pian isohko polku oikealle kallioille joita seuraamalla tulet pian kirnulle. Et voi eksyä. Kirnu löytyy helposti isojen metallikaiteidensa ansiosta. Ihan kiva kirnu ehkä noin puolitoista metriä syvä täynnä vettä. Tästä ei nyt keksi paljoa sanottavaa, mutta voi suositella etenkin aloittelijoille. J

Käyntipäivä:2.7.2009

Kurkimäen hiidenkirnu, Helsinki

Kuvat ja teksti: Timo Vainionpää

Helsingin Kurkimäestä löytyy suurehko, mutta täynnä maa-ainetta oleva hiidenkirnu Kurkimäentien läheltä. Hiidenkirnulle pääse polkuja pitkin ja se sijaitsee kallion laidalla Kurkimäentien puolella. Tarkka sijainti kartalta löytyy Helsingin ympäristöviraston Luontotietojärjestelmästä.

Kirnu on leveä, mutta täynnä maa-ainetta ja näin ollen melko tylsä. Kallion toiselta laidalta löysin pari pientä, erehdyttävästi hiidenkirnuja muistuttavaa muodostumaa kalliossa. Kuitenkaan en löytänyt näistä mitään mainintaa Luontotietojärjestelmästä, joten ilmeisesti ne eivät kuitenkaan täytä kriteereitä. Pakko lopuksi myöntää että en menisi vetoa lyömään onko kuvaamani kohde todella oikea hiidenkirnu vai jäikö minulta jälleen jotain huomaamatta, sillä mikään hiidenkirnun perustyyppi tämä ei kyllä ole. Mikäli joskus jaksan palaan tarkastamaan maisemat löytyisikö paikalta jokin toinenkin hiidenkirnu.

Käyntipäivä: 29.5.2009

Jollaksen hiidenkirnut, Helsinki

Kuvat ja teksti: Timo Vainionpää

Helsingin ympäristöviraston Luontotietojärjestelmän mukaan Jollaksen itäisimmän osan pohjoiskärjessä löytyvällä metsä alueella olisi hiidenkirnuja jopa neljässä eri kohdassa. Ainakin vielä ensimmäisellä reissulla yksi jäi kokonaan löytymättä ja toisestakin hiidenkirnusta jäi jonkinlainen epävarmuus olinko aivan oikeassa paikassa.

Ensimmäiset ja komeimmat kirnut löytyivät helposti. Kun tuli melko vastavalmistuneen oloisen Mainiementien loppuun (kummallinen tie joka ei johda oikeastaan mihinkään) löytyy selvä polku. Polkua noin satametriä eteenpäin kävellen juuri ennen kuin törmää pieneen metsätiehen Eerikki Ljungin polkuun löytyy kaksi erittäin hienoa hiidenkirnua päällekkäin. Kirnut ovat syntyneet päällekkäin ja ovat kookkaita. Kokoa en pystynyt kovin hyvin arvioimaan. Kirnujen vierellä menee kiviset portaat, jotka näkyvät kuvassa neljä. Näiden kahden hiidenkirnun vieressä on vielä pari kallio muodostelmaa, jotka lienevät jonkinlaisia hiidenkirnujen esiasteita.

Hieman tästä pohjoiseen Tonttuvuorenkujan loppupäästä löytyy komea talo keskeltä metsää sekä kaksi eri hiidenkirnu keskittymää tien molemmin puolin. Näistä lännempi oli juuri se hiidenkirnu, joka jäi hieman mietityttämään. Se löytyi kallion laelta pienestä kalliorailosta johon oli kulunut pyöreät urat molemmin puolin. Yritin aikani etsiä, mutta muuta hiidenkirnua muistuttavaakaan muodostelmaa en lähimain löytänyt.

Sen sijaan idempänä talon takana rannasta löytyi hieno kallio muodostuma aivan meren laidalta laiturin vierestä. Siinä alemana oli hienosti vesi tehnyt merkkinsä kallioon ja niiden yläpuolella oli matala, mutta leveä hiidenkirnun alku. Neljäs kirnu jonka olisi pitänyt löytyä Poikasaarentien lyhyestä haarasta länsirannalta mielenkiintoisen syrjäisin asuntoalueen keskeltä jäi kokonaan löytymättä.

Käyntipäivä: 10.6.2009

Jakomäen hiidenkirnu, Helsinki

Kuvat ja teksti: Timo Vainionpää

Jakomäen hiidenkirnu löytyy Lahdenväylän ja Porvoonväylän pohjoiskulmasta. Hiidenkirnu on kallion Lahdenväylän puoleisella rinteellä jalankulku väylän vieressä. Se on melko leveä kallion seinämässä oleva puoliympyrän muotoinen syvennys ja siis yhdeltä sivultaan täysin auki. Sen sisällä kasvaa puu. Helsingin ympäristöviraston Luontotietojärjestelmästä löytyy tarkka kartta sijainti.

Tämä hiidenkirnu oli ensimmäinen Espoon ulkopuolella jossa kävin. Espoossa olin tottunut kuoppiin kalliossa joten haeskelin aikani kirnua kallion päältä. Lopulta osin luovutin ja löysin matalan kuopan kalliossa jota ehdin jo tovin kuvailla koska en uskonut parempaakaan hiidenkirnua löytävänä. Lopuksi vielä päätin laskeutua kalliolta Lahden väylän puolelta ja huomasin suuren hiidenkirnun josta ei voi erehtyä. Hiidenkirnu oli leveä, mutta yli puolen seinämän puuttuminen vei siitä hohtoa. Jos lähtee tutkimaan tätä kirnua kannattaa käydä katsomassa myös Pohjois-Kivikon neljä hiidenkirnua samalla reissulla sillä niihin on tästä lyhyehkö kävelymatka.

Käyntipäivä: 29.5.2009