Kattilakallion kirnu, Mynämäki

Mynämäen Laajoella, Kattilakallion kupeesta löytyy rosoinen hiidenkirnu. Halkaisijaltaan 70 cm syvyyttä hieman reilu metri. Metsää on muokattu aika rajulla kädellä, kirnua voi olla hieman haastava löytää.


GT kartassa kohteessa lukee monikossa hiidenkinuja, en itse ainakaan löytänyt kuin tämän yhden. Jos joku tietää paremmin tai löytää muita niin vinkkaa toki luolamiehenblogi@gmail.com

Kirnu kartalla

Grytudden, Västervik, Raasepori

Kuvat ja tiedot: Janne Lumikanta

HIIDENKIRNU KARTALLA


Stereokuva tällä kertaa (Loreo), kirnu tyylikkään sileä, ehkä puoli metriä halkaisijaltaan, korkeampi reuna metrin korkea. Melko tiheästi mökkejä täällä, joitain bunkkereita.

Kalliovaaran hiidenkirnut, Salla

Kuvat: Janne Lumikanta
Tekstit: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiidenkirnu

KARTTA KIRNUILLE
"Juomapata, Suomen suurin hiidenkirnu.Tiettävästi Suomen suurin hiidenkirnu sijaitsee Sallan kunnassa sijaitsevassa Aholanvaaran kylässä Kalliovaarassa. Alueella on useita pienempiä hiidenkirnuja sekä yksi suurempi, jonka paikalliset ovat nimenneet Juomapadaksi. Vuonna 1996 Geologian tutkimuskeskus yhteistyössä Lapin ympäristökeskuksen kanssa tyhjensi Juomapadan vedestä ja tutki hiidenkirnua.[5] Juomapata on soikea: sen halkaisija vaihtelee kolmestatoista metristä 15,5 metriin.[6][7] Tarkkaa syvyyttä ei saatu selville, koska kirnun pohjalla oli lohkareikkoa. Lohkareikon reunasta on hiidenkirnun reunalle 9,5 metriä. Geologian tutkimuskeskus arvioi että kirnun todellinen syvyys voi olla jopa yli 13 metriä. Joka tapauksessa Juomapata on tilavuudeltaan Suomen suurin hiidenkirnu. Se sijoittuu oletettavasti myös hyvin korkealle vertailtaessa maailman suurimpia hiidenkirnuja.

Kalliovaarassa on myös kolme muuta hiidenkirnua, joiden halkaisijat vaihtelevat viidestä metristä kahteentoista metriin."

Teksti: Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiidenkirnu

Sukulanrakan hiidenkirnut, Rovaniemi

Kuvat: Janne Lumikanta
Teksti: http://hiidenkirnut.com/

HIIDENKIRNUT KARTALLA

"Rovaniemen kaupungin eteläpuolella Rautiosaaren kylässä olevan Sukulanrakan kallion rinteellä on tavattu 14 hiidenkirnua, joista kolme on huomattavan syviä ja kuuluvat Suomen suurimpiin hiidenkirnuihin. Niistä suurin sijaitsee kallion juurella. Se on osittain rikkonainen, läpimitaltaan 8m ja syvyydeltään 15m. Kaksi muuta ovat kallion päällä ja niiden syvyydet ovat 9m ja 10m."
Teksti: http://hiidenkirnut.com/



Piisoa Hemmingin kirnu


Ison hiiden piilopirtti


Paholaisen liemikirnu

Askolan hiidenkirnut, Askola

Kuvat: Janne Lumikanta
Teksti: http://www.hiidenkirnut.fi/

HIIDENKIRNUT KARTALLA

"Askolan Hiidenkirnut on ainutlaatuinen luonnonvoimien muovaama mestariteos. Korttian kylässä sijaitsevan Kirnukallion kylkeen on uurtunut viimeisimmän jääkauden päättyessä kaikkiaan 20 lieriönmuotoista kuoppaa eli hiidenkirnua. Maastamme ei ole toistaiseksi löytynyt toista yhtä laajaa kirnuesiintymää."

"Hiidenkirnuesiintymä sijaitsee Askolan kunnassa itäisellä Uudellamaalla. Kirnut on hyvin merkitty opastein Askola-Pukkila tieltä, nro 1635."

Tekstit: http://www.hiidenkirnut.fi/

Pirunvuoren hiidenkirnu, Halikko

Halikon Vartsalasta (Salo) löytyy yksi Suomen suur-kirnuista. Halkaisijaltaan 3 – 4 metrinen ja Syvyydeltään 7 – 8 metrinen hiidenkirnu on hiljentävä ilmestys. Kirnu löytyy Pirunvuoren Itärinteeltä, mutta alueelle johtaa hyvin merkattu pieni metsäauto tie ja itse kirnullekin selkeä ja helppokulkuinen polku. Auton parkkialueelta kirnulle on matkaa vain 250 metriä, tosin johonkin aikaan vuodesta tie voi olla hyvin huonokuntoinen.

Kirnu sijaitsee kauniilla paikalla jyrkän kallion mäen reunalla, kirnun tyhjennyksessä on ollut melkoinen homma, kirnun tilavuus on valtava. Alla oleva rinne on täynnä kirnun sisältä kaivettua kiviainesta. Kirnu on aidattu turvallisuus syistä, montun pohjalle johtaa puiset tikkaat joita jokainen saa käyttää oman rohkeuden mukaan.





KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Talvian hiidenkirnut, Lohja

Talvian hiidenkirnu Lohjalla kuuluu myös lajissaan Suomen näyttävimpien joukkoon, leveys kolme metriä ja syvyyttäkin mittauskohdasta riippuen viisi metriä. Pohjan muodoiltaan upea ja avara kirnu on hieno nähtävyys.

Vielä vesi on suhteellisen kirkasta ja pohja liejuton, mutta näyttävyys alkaa hiljalleen peittyä luonnonvoimien alle joten puhdistus on pian taas paikallaan. Hiidenkirnujen suurin ongelma onkin vesi ja pohjalle kertyvä lieju. Toki kalliossa oleva syvä, mustan veden täyttämä ”kaivokin” on hiljentävä näky mutta kyllä hiidenkirnujen suurimman viehätyksen oivaltaa vasta kun niitä pääsee tarkastelemaan puhdistettuina!

Tavian hiidenkirnut on merkattu asiallisesti maastoon ja kirnulle johtaa hyvä polku. Lohjalta ajetaan tietä nro. 1070 kohti Karstua ja Sammattia. Noin 6 kilometrin jälkeen erkanee päätiestä Taipelan tietä, Taipelantietä ajetaan hieman reilu kilometri kunnes oikealle erkanee Hiidenkirnuntie, tästä risteyksestä on opasteet perille asti.



KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Mannuistenvuoren hiidenkirnu, Mynämäki

Mannuistenvuoren rinteeltä löytyy legendaariseksi muodostunut hiidenkirnu. Turkulainen hiidenkirnu tutkija Keijo Parkkunen löysi, tyhjensi ja merkkasi reitin kirnulle vuonna 2008. Maanomistaja ei kuitenkaan tästä kohteesta innostunut ja teki asiasta jutun. Parkkunen tuomittiin sakkoihin jotka hän periaatesyistä jätti maksamatta ja näin voimassa olevien lakien ja asetusten varjossa sakko muutettiin ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi.

Koska tiedon levittämisestä ja opettamisesta on tullut rikollista? Kuka tuot esiin uusia luontokohteita ja tietoa niiden sijainnista, jollei valveutuneet kansalaiset? Eikö Parkkuselle olisi pitänyt antaa ennemminkin jonkinlainen palkinto hyvästä työstä, kahdestakin syystä. Nyt meillä on Vakka-suomessa uusi upea luonnonnähtävyys ja motivoiva tarina ihmiselle oma-aloitteisuudesta, moniko muu tämän päivän 80-vuotiasta vanhuksista on kykenevä tyhjentämään omin käsin hiidenkirnun keskellä metsää, kun ei siihen tunnu kykenevän edes tämän päin nuoret.



Niin tai näin, maanomistajan ja Parkkusen välisen kiistan saama mediahuomio varmisti sen että Parkkunen voitti, kohun ansiosta tämä kirnu on usean ihmisen tietoisuudessa! Parkkusen kirnu on monipuolinen ja kaunis Hiidenkirnu. Perinteisestä pyöreästä syvästä kattilasta poiketen tämä kirnu on toiselta reunaltaan avoin ja kirnua pääsee tutkimaan myös sisältä käsin. Noin 3 metriä syvä ja halkaisijaltaan 1,5 metrinen aukko on upea luonnonnähtävyys!



KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Männikön kulho, Uusikaupunki

Uudenkaupungin Varhelassa, Männikön tilan tienvarressa pienellä kalliosaarekkeella keskellä tilan viljelysmaita sijaitsee pieni hiidenkirnu. Rapakivikalliolle syntyneen kirnun mitat ovat leveys 0,6 m ja syvyys n. 0,4 m. Kirnu on alkanut vahvasti rapautua, seinämistä irtoaa rapsuttelemalla soraa ja rapaumasora peittää kirnun pohjaa.





KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Sillilän kirnutörmä, Lieto

Liedon Sillilässä, Savijoen varella olevalla pienellä kiillegneissisilokalliolla on melko laaja hiidenkirnu esiintymä. Paljaana olevasta kalliosta löytyy ainakin 13 eri kokoista ja mallista hiidenkirnua tai sellaisen aihiota. Suurin kirnu on syvyydeltään ja leveydeltään n. 0,7 m, pienimmät aihiot ovat vain muutaman sentin syvyisiä. Osa pitkulaisia hiidenrännejä.





KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Nervanderin kirnu, Uusikaupunki

Tämä jättikirnun raunio löytyy Uudestakaupungista, Nervanderinpuistosta, Käätyjärven ja Ruokolanjärven välistä. Kirnu löytyy kävelytien varressa olevan silokallion reunalta, kirnusta on jäljellä enää puolikas ja jäljellä olevan osan seinämätkin lohkeilevat. Tämä hiidenkirnu tunnetaan myös nimellä ”jättiläisen keinutuoli” mikäli se olisi ehjä, olisi näky komea, kirnun syvyys on 3 metriä ja leveys 3,5 metriä.



KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Mustapata, Rusko

Kullavuorella, lähellä Raision ja Ruskon rajaa sijaitsee rauhoitettu, pieni hiidenkirnu: Mustapata. Hiidenkirnu löytyy keskeltä luontopolkua, edustalta silokallio alueelta. Itse kirnu ei ole kovin näyttävä, leveys 0.9 m ja syvyys n. 1 m. Kirnun seinämät ovat rosoiset ja muoto epämääräinen.

Luontopolun varrelta löytyy hiidenkirnun lisäksi näkötorni ja Litorinakautinen muinaisranta. Kallioilla on paljon myös muita luonnon kulutuksen merkkejä, joten ei ole mahdoton ajatus että alueelta löytyisi useampiakin hiidenkirnuja.



KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Mältin hiidenkirnu, Uusikaupunki

Mältin kirnun puolikas on hieno muisto paikalla muinoin sijainneesta suurkirnusta, tämänhetkisessä kunnossaan se ei kovinkaan näyttävä ole. Jäljellä olevan osan mitat syvyys 4 metriä ja leveys 3 metriä, nostaisivat sen suurten hiidenkirnujen luokkaan mutta puolikkaana ja rehevöityneenä se ei huipulle nouse.

Kirnun muodot antavat viitteitä siitä, että aikoinaan suuren kirnun pohjalla on ollut pienempi kirnu. Koska kirnu on puolikas on alkuperäisen mallin arvioiminen pelkkää arvailua. Komea luonnonmuistomerkki kuitenkin on kyseessä.



KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Tapion amme, Uusikaupunki

Laitilan ja Uudenkaupungin rajan tuntumassa, Varhelassa sijaitsee erikoinen, aivan kylpyammeen muotoinen ja kokoinen hiidenkirnu. Pituudeltaan Tapion amme on 1,3 m, leveydeltään 0,8 m ja syvyydeltään n. 0.7 m. Kirnu on syntynyt laakealle ja tasaiselle rapakivipaljastumalle.

Kirnua ympäröivä metsä on täynnä rumia mutta kiehtovia kuluneita rapakivilohkareita, tooreja.





KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Paddaisten padat, Sauvo

Sauvon kirkonkylän länsipuolella, Paddaisten Kattilamäeltä löytyy kaksi komeaa hiidenkirnua. Suurempi kirnu on leveydeltään n. 1,5 ja syvyydeltään n. 1,2 m muodoltaan suurempi kirnu on soikea, loivareunainen. Pienemmän kirnun leveys ja syvyys ovat n. 1 metrin, kirnu on jyrkkäreunainen ja melko tasaisen pyöreä. Kallion kivilaji on graniitti.

Aivan pienemmän kirnun vieressä on hyvin hahmotettavissa jyrkkäreunainen ja pyöreä muoto. Hyvin todennäköisesti tässä on toinen vastaavanlainen kirnu, syvyys ja muu koko selviäisi vain tyhjentämällä kirnu.




Toisen kirnun vieressä on ilmiselvä hiidenkirnun yläosa.

KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Pirun silmät, Yläne

Yläneen Pyhäjärven rannan tuntumassa, Kattilakallion laelta löytyy rapakivikallionlta 2 pientä mutta näyttävää hiidenkirnua. Suuremman kirnun leveys 0,8metriä ja syvyys 0.5 metriä viereinen kirnun on hieman pienempi. Kirnujen seinämät ovat hieman rapautuneet ja rosoiset.





KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA

Ahdinpitopöytä, Tarvasjoki

Tarvasjoella, Juvankosken uomassa, padon ja sillan välistä löytyy useiden koskikirnujen keskittymä. Suurin kirnu on syvyydeltään n. 1 metri ja leveydeltään 0,9metriä. Kosken uomasta löytyy helposti ainakin kymmenkunta eri kokoista ja mallista kirnua. Kirnujen lisäksi kallissa on syviä veden syömiä uurteita ja hiidenrännejä, kokonaisuutena hyvin monipuolinen kohde. Uoma on osan vuodesta veden peitossa, eikä näin ollen kirnuihin tutustuminen ole mahdollista.




Kirnun aihioit ja "hiidenrännejä" Juvankosken uomassa

KATSO KOHTEEN SIJAINTI: KARTTA